Naudanliha

ATRIA NAUTA –TUOTANTO 

Tuotantotapa

Noin 85 % Suomen naudanlihasta syntyy maidontuotannon sivutuotteena ja vain noin 15 % naudanlihasta on peräisin liharotunaudoista.

Suurin osa vasikoita ja teuraslehmiä myyvistä tiloista on AtriaNauta -tuotantosopimusten piirissä. Sopimuksessa taataan mm. teuraslehmien ja vasikoiden sujuva nouto. Käytössä on myös ns. kiirelehmäpalvelu. Tuottaja voi ilmoittaa nopeaa teurastusta tarvitsevan lehmän kiirelehmäksi, jolle AtriaNauta-palvelu takaa mahdollisimman nopean noudon tilalta. 

Vasikkakasvattamot ja loppukasvattamot ovat täysin sopimustoiminnan piirissä. Tällä tavoin voidaan parhaalla mahdollisella tavalla ohjata vasikkavirtaa ja teurastuksia logistisesti järkevällä tavalla. Tuotantosopimukset takaavat myös tuottajilla tasaisen ja luotettavan vasikoiden saannin.

Tuotantokuvaukset

Kolmevaihekasvatus

Maidontuotannosta tulee teuraaksi lehmiä ja maitotiloilla syntyy sonnivasikoita kasvatettavaksi lihantuotantoon. Sonnivasikat siirtyvät yleisimmin erikoistuneisiin vasikkakasvattamoihin jo noin kahden viikon ikäisinä, ternimaitojuoton jälkeen. Erikoistuneissa vasikkakasvattamoissa vasikat juotetaan noin kahden kuukauden vanhoiksi ja vieroitetaan. Vasikkakasvattamoista vasikat siirtyvät noin 4-6 kuukauden ikäisinä loppukasvatukseen. Maitorotuisten sonnien teurastusikä on noin 18-20 kuukautta ja teuraspaino keskimäärin yli 330 kg.

Tämä maitorotuisten vasikoinen kolmivaihekasvatus ja maitorotuisten nautojen hyväksikäyttö lihantuotantoon tässä mitassa, on maailmanlaajuisesti harvinainen tuotantotapa. Kolmivaihekasvatus on AtriaNauta –palvelun kehittämä konsepti, joka on yleistynyt koko Suomen kattavaksi toimintatavaksi.

Emolehmätuotantoon perustuva naudanlihantuotanto

Emolehmiin perustuva naudanlihantuotanto on Suomessa vielä nuorta, mutta se on voimakkaasti kehittyvä tuotantomuoto. Emolehmiä on Suomessa vajaat 50 000 kappaletta. Määrän ennustetaan nousevan vajaaseen 60 000 kappaleeseen muutaman lähivuoden aikana. Suomessa on käytössä runsaasti pihvirotuvaihtoehtoja ja eläinaineksessa on vielä runsaasti kehitettävää. AtriaNauta –palvelu on lanseerannut PIHVIKOLMIO –konseptin, jossa yksittäisten rotujen ominaisuuksia käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyvin kasvavan ja teuraslaadultaan parhaan mahdollisen pihvinaudan tuottamiseen.

Emolehmätuotannossa vasikat syntyvät yleensä keväällä ja ne vieroitetaan syksyllä noin puolen vuoden ikäisinä. Tämän jälkeen lihantuotantoon käytettävät vasikat siirretään joko syntymätilalla oleviin loppukasvatusosastoihin tai ne siirretään toisille, loppukasvatukseen erikoistuneille tiloille, josta ne aikanaan tulevat teuraaksi. AtriaNauta –palvelun tavoitteena on tasoittaa pihviliharotuisten teuraiden tarjontaa tasaisemmaksi. Yksi keino tässä on lisätä emojen syyspoikivuutta.

Kasvatusolosuhteet

Tarkoitukseen suunnitellut tilat, eläinten oikea ryhmittely, hyvä tuotantohygienia ja oikeat kasvatusolosuhteet takaavat hyvän kasvun ja eläinterveyden.

Ammattimainen naudanlihantuotanto tapahtuu tiloilla, joissa eläintilat on varta vasten suunniteltu käyttötarkoitukseensa. Alle puolivuotiaita nautaeläimiä ei Suomessa saa kasvattaa kytkettynä. Vasikat ja lihanaudat kasvatetaan tämän jälkeenkin ryhmäkarsinoissa, jonka tilavaatimukset on määritelty tuotanto-ohjeistuksessa. Vasikkakasvattamot ovat lämpöeristettyjä, niissä on lisälämmitysmahdollisuus ja kiinteäpohjainen makuualue. Isojen lihanautojen lämpimissä karsinoissa on yleisimmin ritilälattia. Kylmäkasvattamoissa on kiinteät lattiat ja makuutiloissa käytetään runsaasti kuivikkeita. Naudoilla pitää olla karsinoissa riittävästi tilaa seistä, liikkua ja levätä. Kaikkien eläinten on voitava asettua yhtä aikaa makuulle.

Emolehmät pidetään yleisimmin pihatoissa irrallaan. Syntyvät vasikat ovat emonsa vierihoidossa. Kytkettynä pidettävien lehmien ja uudistushiehojen on päästävä jaloittelemaan kesäaikana.

Terveydenhuoltoeläinlääkärit seuraavat kasvattamojen olosuhteita tilakäynneillään. AtriaNauta –palvelulla on myös tarjottavana tuottajille palveluna A-indeksimittauksia, joilla tuotanto-olosuhteet, eläinten ruokinta ja muut kasvuun vaikuttavat asiat kartoitetaan ja pisteytetään. A-indeksimittaukset sopivat parhaiten lämpimiin kasvattamoihin. On todettu, että hyvät A-indeksipisteet ja eläinten kasvu ovat suoraan verrannollisia toisiinsa.

Ruokinta ja rehut

Vasikkakasvattamoissa pikkuvasikoiden juottomuotona on yleisimmin vapaa hapan juotto. Juottomuoto on laitteistokustannuksiltaan edullinen ja sopii hyvin isojen vasikkamäärien juottamiseen. Juoman pohjana käytetään usein erilaisia meijerien sivutuotteita: huuhteita, piimää, heraa. Tätä pohjajuomaa täydennetään kaupallisilla juomarehuilla. Juoman lisäksi pikkuvasikoille tarjotaan jo pienestä pitäen nurmisäilörehua tai heinää sekä väkirehua, joka on useimmiten teollisesti valmistettua vasikkarehua.

Suomalaisten lypsylehmien ja lihanautojen ruokinta perustuu tilalla tuotettuun nurmisäilörehuun. Suomen pohjoinen sijainti asettaa haasteita rehuntuotannolle, esimerkiksi runsaita satoja antavaa rehumaissia ei täällä voida viljellä. Emme myöskään pysty tuottamaan riittävästi valkuaisrehuja.

Lihanautojen väkirehuna käytetään yleisimmin ohraa ja kauraa, valkuaisväkirehuna joko kotimaista tai ulkomailta tuotua rypsiä/rapsia. Elintarviketeollisuuden sivujakeet (perunarehu, mäski, rankki) ovat yleisiä ja niiden käyttö on teknisesti helppoa seosrehuruokinnassa. Teollisten väkirehuseosten käyttö lihanautojen ruokinnassa on melko harvinaista.

Teollisia väkirehuseoksia käytetään useimmiten pikkuvasikoille ja maitotiloilla. Atria-ketjuun kuuluu A-Rehu Oy, joka valmistaa teollisia väkirehuseoksia eri nautaryhmille. A-Rehu välittää myös erittäin suuria määriä elintarviketeollisuuden sivutuotteita lihanauta- ja maitotiloille.

Terveydenhuolto

Nautaeläinten terveydenhuoltotyötä tehdään tiloilla sekä valtakunnallisesti. Kunnalliset eläinlääkärit tekevät ennalta ehkäisevää terveydenhuoltotyötä ja sairastuneiden eläinten hoitoa käytännön karjatiloilla. AtriaNauta –palvelun henkilöstöön kuuluu terveydenhuoltoeläinlääkäri, joka pitää yhteyttä eri puolilla maata toimiviin eläinlääkäreihin, toimii nautatilojen konsulttina ja seuraa lihantuotantotilojen yleistä terveystilannetta.

AtriaNauta –terveydenhuoltoeläinlääkäri on myös mukana ETU-ohjausryhmässä, joka koordinoi kansallisesti eläinten terveydenhuoltotyötä. Mukana on useiden eri organisaatioiden jäseniä. ETU-ohjausryhmä päättää kansallisista tuotantosuuntakohtaisista tavoitteista, tekee kansalliseen tasoon liittyvät linjaukset ja päätökset.